Kari Rauta

Tältä sivulta löytyy tarinaa siitä miten tähän on tultu, eli joitain poimintoja tietoteknisestä menneisyydestäni. Tiiviimpi selvitys edesottamuksistani löytyy täältä: CV

Olen kehittänyt ohjelmistoja jo yli 30 vuotta, ja ammatillisesti minua kuvaisi ehkä parhaiten termi software craftsman. (lisää tietoa)
Vaikkei ohjelmistosuunnittelu olekaan koko elämäni eikä varmaankaan edes se keskeisin asia, keskityn kuitenkin siihen puoleen tässä.
Jotta saisit paremman kuvan inspiraationi juurista, hyppään ammatillisen ohjelmistokehityksen vuodet yli ja sukellan pidemmälle historiaan...

Nokia MikroMikko 1 M6: Intel 8085 CPU @ 3 MHz, kaksi 640 kt lerppuasemaa, 64 kt RAM. Toimii yhä!

Alussa oli MikroMikko 1 - ensimmäinen tietokoneeni ja luultavasti myös ensisijainen syy sille että minusta tuli ohjelmistosuunnittelija. Elettiin 80-lukua, ja parhaalla kaverillani oli Commodore 64 sekä valtava määrä pelejä jotka loistivat poissaolollaan Mikossa. Edes Mikon erinomainen tarkkuusgrafiikka (800*327 mustaa/vihreää kuvapistettä) ei tuonut asiaan suurta lohtua, koska sitä hyödyntävä ohjelmisto piirsi lähinnä pylväsdiagrammeja. Niinpä kuuluikin oveni takaa monena nuoruuteni yönä päättäväinen näppäimistön rapina kun opettelin ohjelmoimaan Assemblerilla, Basicilla ja C:llä (Pascalillakin) saadakseni Mikkoon pelejä, kunnollisen tiedostoeditorin, grafiikkaeditorin, vektorifontteja, tarkkuusgrafiikan tulostuksen, lisää pelejä, itseään muokkaavan ohjelman matemaattisten funktioiden piirtoon, grafiikkademoja (Todellista Oldskoolia!), animaatioskriptausta, parempia pelejä, sovelluksen 3D-mallinnukseen ja niin edelleen. Tein tuolle koneiden dinosaurukselle jopa ohjelman Mandelbrot- ja Julia-fraktaalien piirtoon, varustettuna verrattain jouhevalla kuvien lataus- ja tallennustoiminnoilla joka perustui itse kehiteltyyn häviöttömään RLE-pakkausalgoritmiin... Kesti yli vuorokauden laskea pelkästään Mandelbrot-joukon aloituskuva! :)

Intelin 80286, 80386 ja Pentium -prosessoreiden jatkuvasti paranevan suorituskyvyn myötä kiinnostuin yhä enemmän digitaalisen äänenkäsittelyn kasvavista madollisuuksista. Nikkaroin parikin versiota 'covoxista', yksinkertaisesta DA-muuntimesta joka liitettiin PC:n rinnakkaisporttiin ja joka tarjosi kotistereoihin kytkettynä paljon laadukkaamman äänen kuin sen ajan tietokoneiden sisäänrakennetut pienet piipperi-kaiuttimet. Ohjelmistopuolella kehittelin pitkään SampleManager -nimistä editoria digitaaliselle äänelle; se kykeni käsittelemään myös 16-bittistä stereoääntä. Digitaaliset 'samplet' olivat tuolloin vielä lyhyitä ja usein myös heikkolaatuisia, mutta niitä käytettiin nerokkailla tavoilla mm. 'modien' säveltämiseen. Tämä 'tracker-musiikki' perustuu samplejen reaaliaikaiseen manipulointiin ja monikanavaiseen toistoon. Tässä näytteeksi yksi tekemäni kappale vuodelta 1993. Äänikorttien saapumisen ja digitaalisen äänen vallankumouksen myötä ajauduin lopulta ilmeisen peruuttamattomasti reaaliaikaisen signaalinkäsittelyn ja äänen visualisoinnin maailmaan, ystävinäni FFT, suodatukset, modulaatiot, pitch shifting, HRTF spatialisointi sekä virtuaali-instrumentit (soitinten fysikaalinen mallinnus).

8-bittinen covox-mallini, yksikanavainen versio.

HRTF-spatialisointia RedBox -nimisellä äänityökalullani.

Spektrogrammissa ihmisäänen 'sormenjäljet' Amoren visualisoimana.

Bmore: monikanavaääntä pienellä latenssiviiveellä ASIO-ajureilla.

Kouluvuosina vietin mielelläni aikaa tietokonegrafiikkaan liittyvien kokeiluiden parissa, mukaan lukien ray tracing, stereogrammit, stereoskooppinen 3D, fraktaalit, nopeat piirtoalgoritmit ja demoskene.
Tietokonegrafiikan kurssin pääharjoitustyönä TKK:lla siirsin erään vanhan projektini Windows-ympäristöön uusilla ominaisuuksilla laajennettuna. Perustoimintanaan tämä "Function for Windows" animoi käyttäjän määrittelemien funktiopintojen 3-ulotteisia projektioita. Visualisointimahdollisuuksiin sisältyy mm. stereo-3D sekä Windowsin äänisisääntulon amplitudi- ja spektrinäytöt.
Voit halutessasi kokeilla vieläkö ohjelma toimii, ja tutkiskella ennennäkemättömiä funktioita!

Tässä toinen harjoitus kouluajoilta, toteutettu yhteistyönä Pekka Rapinojan kanssa: Virtual Spa
(vaatii toimiakseen Cortona 3D VRML pluginin, lataa täältä)

Nykypäivään palataksemme, paljon on asioita joihin kiinnostaisi paneutua: geneettisiin ja fraktaalialgoritmeihin perustuvat sovellukset, Vector Base Amplitude Panning ja sen toteuttaminen VST pluginina, lukuisten peli-, musiikki-, taide- ja oppimissovellusten toteutus... Ehkäpä jotkut asiat tältä listalta löytävät vielä tiensä tuleviin Ferritin projekteihin. Jos sinulla on sellainen mielessä, otapa yhteyttä!